Kahdeksannen kerran blogin aiheena oli miettiä ominaisuuksia hyvälle PP-esitykselle.

Ensimmäiseksi työssä tulisi huomioida yleisö, eli kenelle esitys on suunnattu, ja se miten esitys on aiottu totetuttaa. Mikäli diasarjan aikana puhutaan ja esitetään asiaa suullisesti, on turha kirjoittaa paljon informaatiota kalvolle. Pelkät tukisanat riittävät, eivätkä näin ollen sekoita kuuntelijaa. Jos taas esityksen on hoidettava informointi yksistään, tulee tekstin olla tarpeeksi selkää ja runsasta viestin välittymisen kannalta

Visuaalisuus viestin välittymisessä on hyvin tärkeää. Hyvässä esityksessä on rauhallinen, asiaankuuluva (tukeva) tausta, joka ei häiritse silmää levottomuudellaan. Tekstin on tärkeä näkyä ilman silmien siristämistä, ja ilman suurta keskittymistä tekstin lukemiseen. Fontin pitää olla tarpeeksi suuri ja väritykseltään näkyvä. Työn on hyvä edetä loogisesti ja järjestelmällisesti saman kaavan mukaan, jotta sitä on mielekästä seurata. Yksinkertainen on lähes aina parempi kuin ylirunsas. Myös diojen vaihtojen kanssa tulee olla varovainen. Monesti automaattinen ja animoitu on esitys on todella kankea ja rasittava.

Hyvässä esityksessä on aina jotakin, joka pitää yleisön/lukijan mielenkiinnon ja halun seurata esitystä. Siitä näkee, että työhön on panostettu ja käytetty aikaa ja mielikuvitusta, mutta siitä löytyy myös huumoria ja hyviä oivalluksia, tai hauskoja kuvituksia. Myös äänet ja liikkuva kuva voivat tuoda hyvän lisän oikein käytettynä.

Suunniteltuani kalvot sisältöineen ensin suurpiirteisesti käsin paperille, aloin ensin miettiä taustan väritystä ja mahdollista taustakuvaa. Kun kyse on biologisesta teoriasta, tuntui luonnollisimmalta väritykseltä luonnonvihreä. Uuvuttavan etsimisoperaation jälkeen löysin lopulta tyydyttävän luontokuvan kasvin lehdestä, jonka päälle aukaisin vielä vihreät ”lasikerrokset”, jotta tekstit näkyisivät kunnolla silmiä häiritsemättä. Tekstin väriksi sopi parhaiten valkoinen, varjostettu fontti ja otsikot tulivat hieman kellertävällä värillä.

Seuraavaksi oli vuorossa kuvien hakemista tekstien tukemiseksi ja työn visuaalisuutta korostamaan.
Tämäkin oli paljon aikaa vievä operaatio, joka lopulta onnistui mielestäni hyvin. Muun muassa rakkaus -kalvoon löytyi rakastunut pari ja pieni animaatiosydän, ja valtaa kuvamaan löytyi paljon puhuva kuva jenkkien istuvasta presidentistä. Työhöni tuli yksi johdatteleva, vain kuvia sisältävä kalvo, johon hain kuvia ihmis- ja eläinmaailmasta ja asettelin ne vierekkäin vertailukohdiksi.

Kun ulkoasu oli valmis, tein seuraavaksi hienot animoidut siirtymät, jotka kuitenkin lopuksi poistin niiden rasittavuuden takia. Sain paljon rauhallisemman vaikutuksen ilman turhia animoituja kalvojen vaihteluita tai tekstien korostuksia. Vastapainoksi laitoin muutaman äänen muutamaan kalvoon interaktiivisuutta lisäämään. Muun muassa uskonto – kalvoon tuli tuttu halleluja – kuoro.

Tämänkertaisen harjoituksen aiheena oli työstää harjoitustyötä eteenpäin: Miten aihe/asia, joka esityksellä kerrotaan, voidaan esittää ja viestitään.

Kohdeyleisö on vielä hieman mietinnän alla, mutta kun kyseessä on hieman kertova/valistava esitys, voisi se olla suunnaattu vaikka opiskelijoille tai ihmisille jotka epäröivät mihin uskoa. Esitykseni on tarkoitus osoittaa, ettei ole olemassa kohtaloa tai ohjaavaa henkimaailmaa. Lähestymistapa on hyvin maallinen ja realistinen ja kumoaa kaiken "hölynpölyn".

Ajattelin aloittaa esitykseni ihmisen syntymästä, jatkuen kasvatukseen, jolloin aletaan syöttää tietoa uskosta ja "hyvästä ja pahasta". Hiljalleen kasvaessa alkaa kuitenkin ajatella omilla aivoillaan ja ajatella itse maailmaa ja elämän tarkoitusta. Tietyt asiat tekevät onnelliseksi ja tavoitteena on onnellinen elämä. Vaistot ohjaavat. Kapitalistisessa maailmassa materian merkitys on suuri, mutta suurin onni löytyy kuitenkin jostain muualta. Kehityskaari loppuu vanhuuteen ja lopulta kuolemaan. Lopussa on johtopäätös.

Kuvilla tulee olemaan suuri merkitys esityksessä. Jos mahdollista myös jotain animaatiota voisin kokeilla myös mukaan. Esityksen on tarkoitus edetä lineaarisesti ja johdonmukaisesti. Yksinkertaisuus ja yhdenmukaisuus siirtymissä ja taustalle jokin rauhallinen musiikki.

Uusmediaviestinnän harjoitustyönä tehdään Power Point -esitys "Elämän tarkoituksesta". Kalvoja tulee olla 8-15 sisältäen ainakin tekstiä ja kuvaa, valinnaisesti myös ääntä ja animaatiota.

Ajattelin lähestyä aihetta luonnontieteellisestä/biologisesta näkökulmasta, sillä se on lähinnä omaa ajattelutapaani ja tuntuu jotenkin järkevältä tehdä esitys siten, että itsekin pitää tuotosta järkevänä.
Tavoitteenani onkin osoittaa, ettei meillä välttämättä ole mitään suurempaa tahoa ohjaamassa toimintaamme, ja ettei meidän olemassaolomme ole sidottu johonkin tarkoitukseen tai sen etsimiseen. Olemme evoluution aikaansaannoksena kehittyneitä ihmisiä ja luoneet eri kulttuureja. Tavoittelemme "onnellista" elämää, mutta kuten eläimetkin, elämme pitkälle vaistojen varassa: haemme tarpeillemme tyydytystä, pyrimme lisääntymään ja olemaan vahvoja yksilöitä. Nykyään myös materiasta on yhteiskunnassa monelle tullut onnen mittari.

Prosessitekstiä ja materiaalia on kertynyt ihan mukavasti. Itse esitykseen pyrin saamaan paljon kuvitusta ihmisen kehityskaaresta ja onnen asioista. Taustalle ajattelin etsiä jotakin sopivaa rauhoittavaa musiikkia.

Neljännen viikon blogitehtävänä oli muokata tunnilla kirjoitettua uutisjuttua saaden sen edustamaan työttömien, kotona asuvien, peräkammaripoikien elämän yksinäisyyttä ja toivottomuutta sekä elämänfilosofiaa.

Alkuperäinen uutinen: Kalastaja oli hukkua

Kylmänä syyskuun päivänä vanhat koulukaverit Pera (33v) ja Masa (34v) olivat lähteneet kokeilemaan Peran uutta virveliä Patosjärvelle. Vieheen iskeytyessä veteen siihen tarttui heti iso taimen. Kalan voimat yllättivät Peran, ja Masan vahinko airojen kanssa aiheutti Peran joutumisen veden varaan. Masa sitoi ankkuriköyden Peraan kiinni, ja alkoi samalla soutamaan rantaa kohti. Pelastushelikopteri Sepe saapui pelastamaan kohmettuneen Peran. Taimenen painoksi mitattiin ennätykselliset 13,5 kiloa.

Muokattu juttu: Vaaraa ja vieheitä Patosjärvellä

Kylmänä syyskuun viimeisenä viikonloppuna kaksi kouluaikaista kaverusta, Pera (33) ja Masa (34), päättivät tehdä kalanpyyntireissun vanhoille tutuille kala-apajilleen Patosjärven vesille. Sieltä oli taimenta noussut aikaisempinakin vuosina vuolaasti. Reissuun lähtivät miesten mukana äidin leipomat korvapuustit ja kahvitermari, omat pontikkakeitokset, ja Peran uusi tee-se-itse-virveli. Tämä varmasti vaarallinen viritelmä oli rakennettu jousipyssystä ja näytti melkoiselta tappoaseelta. Vanhat poikamiehet istuivat veneessä ja nauttivat ympäröivästä hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta. Vilun alkaessa päästä puseroon, kaivettiin repusta hieman "lämmikettä" ja miehet alkoivat parantaa maailmaa. Maaseudun autioitumisesta ja globalisaation uhkista juttu jatkui naisiin, akat kun on molemmilla miehillä vielä hakusessa.

Miesten vielä haikaillessa rakkauden perään yhtäkkiä Peran supervirveliin nappasi kiinni suuri taimen, joka säikäytti molemmat miehet siinä määrin, että Masalla meni kahvitkin väärään kurkkuun ja Pera horjahti kylmän veden varaan. Venekin oli siinä samassa keikahtaa ympäri, mutta Masa sai tasapainoiltua sen kuriin vuosien kokemuksella, ja tuurilla. Peran edelleen taistellessa vedessä taimenen kanssa, Masalla välähti ja tämä sitoi ankkuriköyden Peraan ja sai haalattua tämän kylmästä kuiville. Pera oli kuitenkin veden varassa sen verran pitkään että oli aiheellista kutsua Sepe-kopteri paikalle. Mutta mikä parasta Peran jousipyssyvirvelillä ja uutuusvieheellä saatu hirviötaimen saatiin myös rantaan ja sille punnittiin painoa ennätykselliset 13,5 Kg. Siitä voi äiti keittää kunnon kalakeitokset urheille kalamiehille.